Hartaus: Kaikesta jää jäljet – elämän jäljet

24.1.2019 08.30

Katson kotini ikkunasta: pakkanen on piirtänyt terassin laseihin kauniita jääkukkia, eteeni avautuu valkoinen koskematon hanki. Myöhemmin katselen työhuoneeni ikkunasta aamuhämärässä vielä hiljaista pihaa tietäen, että kohta monet pienet kengänjäljet täyttävät sen.   Ihan tavallinen arkinen työpäivä alkaakin kauneuteen havahtumisella.   Hiljanen kiitosrukous nousee sisältäni: Herra, auta useammin huomaamaan meitä ympäröivä kauneus.  Siunaa tämän päivän askeleeni ja kaikki isot ja pienet askeleet, jotka tänään risteävät omiini.

Luonnossa näemme monenlaisia Jumalan kädenjälkiä, mutta minkälaisia jälkiä jätämme itse?  Tänä päivänä puhutaan paljon hiilijalanjäljistä. Osaammeko elää niin, että jätämme mahdollisimman vähän jälkiä, jotka kuluttavat maapalloa? Kun kohtaamme toisia ihmisiä päivittäin, yhteisistä hetkistä jää jälkiä, hyviä ja huonoja.  Ihmisten jättämät jäljet tuntuvat sydämessä. Miten osaisimme elää tasapainossa toisten ihmisten ja luomakunnan kanssa?

Uusi vuosi on alkanut ja edessämme on vielä paljon puhdasta hankea.  On hyvä aika pohtia, minkälaisia jälkiä tänä vuonna haluisimme jättää jälkeemme. Olen innokas hiihtäjä. Erityisen kiva on hiihtää luistavia latuja. Olen myös hiihdellyt umpihangessa, jolloin hiihtäminen on paljon raskaampaa.  Toivoisin jättäväni jälkeeni latuja, joita toisten on helpompi hiihtää perässä. Mikä sitten tekisi elämän laduista helpommin kuljettavan?  Hyvät sanat ja ystävällinen käytös ikään kuin avaa latua ja luisto paranee. Loukkaavat sanat, välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu ovat kuin laduille heitettyjä roskia.  Ne hankaloittavat kulkemista ja tekevät elämän raskaammaksi.  Elämän ladulla on aina ylä- ja alamäkiä, tasaisempaa ja mutkaisempaa. Mutta kulkeminen on helpompaa, jos vierellä kulkee välittävä lähimmäinen.

Jeesus on kerran avannut meille tien, joka vie perille asti. Sitäkään tietä ei ole aina helppo kulkea.  Silti saamme luottaa, että emme kulje yksin, vaan Jeesus kulkee aina lähellä. Jumala on luvannut: ”Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina. ”Psalmista 121.   Kiitos lupauksestasi, Jumala. Vaikka välillä uuvun matkallani ja jätän jälkeeni raskaita askeleita, sinä et hylkää.  Olet luvannut kantaa läpi pimeän, kunnes jaksan taas ja edessäni on selvä ja luistava latu.

Mervi Pruuki, lapsityösihteeri

« Uutislistaukseen