Uutislistaukseen

Hartaus: Isän rakkaus

10.9.2020 08.30

Isänä haluan lapsilleni vain parasta. Haluan, että ihan jokainen päivä omat lapset ymmärtäisivät ja kuulisivat, kuinka rakkaita he ovat minulle, sekä miten arvokkaita he ovat. Loputtomasti en voi lapsiani suojella, sen ymmärrän, mutta niin paljon kuin pystyn, haluaisin varjella heitä kaikelta pahalta. Siitä syystä lapsilleni on myös asetettu rajat ja säännöt, mitä saavat ja mitä eivät saa tehdä, ja sanon tarvittaessa myös ei lapsen pyyntöihin, vaikkei se lapsesta tietenkään aina kivalta tunnu. Uskoisin, että kokemuksen kautta tiedän lasta paremmin, mikä on hänelle hyväksi.
Toivon lapsieni tietävän, että isän luokse saa tulla koska vain, ja minkälaisen asian kanssa tahansa. Että he voisivat kertoa niin ilot kuin surut, eikä heidän tarvitsisi murehtia yksin mistään. Se, että lapsella on joku huoli tai murhe, vaikuttaa myös minuun isänä, eikä tietenkään haluaisi lapsen kokevan mitään kurjaa, vaikka sekin tietenkin kuuluu elämään. Niin kuin alussa sanoinkin, en pysty lapsiani loputtomasti suojelemaan, mutta jos voisin, niin tekisin sen. Tekisin sen siksi, koska rakastan heitä niin paljon.

Samalla tavalla, Jumala haluaa lapsilleen vain sitä kaikkein parasta. Hän on asettanut meille rajat ja elämänohjeet Raamatussa, 10 käskyä, ja niitä noudattamalla maailma olisi huomattavasti parempi paikka. Jumala on meidät luonut, niin Hän kyllä tietää, mikä on meille hyväksi.
Rukous on tapa, millä voimme kertoa huolemme Hänelle. Jumala ei ole ikinä väsynyt kuulemaan sitä, että mitä meille milloinkin kuuluu. Hän iloitsee meidän iloista ja suree kun meillä on murheita. Hän on aina valveilla. Hänen luokseen saa aina mennä, eikä Hän koskaan heitä luotaan pois ketään, joka Hänen luokseen tulee.

Jumala antoi ainoan poikansa meidän rikkomustemme tähden, koska on Isänä valmis tekemään kaikkensa lastensa puolesta. Jeesus kuoli, jotta me saisimme syntimme anteeksi ja Häneen uskomalla saisimme kerran päästä taivaaseen. Se oli kaikkein suurin hinta, mutta Hän oli sen valmis maksamaan, saadakseen meidät omikseen. Niin paljon Hän meitä rakastaa.

Kuten tästä voikin päätellä, se ero minun ja Jumalan välisessä rakkaudessa on, että minun rakkauteni on vajavaista, mutta Jumalan täydellistä.
Minä mokailen isänä, mutta Jumala ei. Tarvitsen siis anteeksiantoa ja apua Jumalalta Isänä toimimiseen.